Alfacar 2017 lokakuu, 325km

Alfacar

910 metrin korkeudella sijaitsee pieni Alfacar kylä. 
Asukkaita sinne on kertynyt n. 5400 (2016).
Alfacar on vain 7 km päässä Granadasta. 
Itse kylästä ei ole paljoa kerrottavaa eikä siellä  mitään ihmeellistä katseltavaakaan ole. Mutta jos mennää vähän kylän liepeille niin jo löytyy katsottavaa!

Fuente Grande tai Fuente de las Lágrimas 
Lähdettä kutsutaan myös kyyneleeksi sen muotonsa takia.Se sijaitsee koilliseen Alfacar´ista, teiden GR-3101 ja GR 3103 risteyksessä.1100-luvulta olevasta lähteestä kanaalien ja akveduktien muodossa kuljetettiin vesi Granadaan ja Alhambraan.
Rappuset alas Fuoente Grandeen

Fuente de los Siete Caños. Aivan Fuente Granden vieressä. Aivan ihana hylätty talo tuossa takana.

Ermita de San Sebastián 
Tämä kaunis kappeli on omistettu San Sebastián´ille, sen suojelijalle. Se sijaitsee aivan moottoritien vieressä, Alfacar´in risteyksessä. Sitä on vaikea nähdä koska se sijitsee aivan pensa-aseman takana pienellä kukkulalla. Se on rakennettu vuonna 1899 ja sen sisällä on suojelijan kuva. Vieressä on ihmeen kaunis hautausmaa vaikka onkin kovin sekaisen tuntuinen sen takia että haudat eivät ole rivissä. Paikka paikoin tuntuu että ne on sijoitettu toistensa päälle. Sisälle en päässyt mutta kaltereiden takaa näkyi kaunis alttaritaulu ja sytytetyt kynttilät.



Parque Federico García Lorca

Federico García Lorca (5.6.1898-18.8.1936) oli espanjalainen runoilija ja näyttämötaiteilija, joskin hänet tunnetaan myös taidemaalarina, pianistina ja säveltäjänä.
Tietojen mukaan Federico Garcia Lorca murhattiin Alfacar´issa 18 elokuuta 1936 espanjan sisällissodan alussa. Tästä syystä rakennettiin puisto hänen muistolleen ja myös monille muille sodan uhreille. 
Puisto rakennettiin 1986. Lähteen viereen seinään on laitettu kappaleita hänen runoistaan. 

García Lorca oli yksi tuhansista Espanjan sisällissodan aikana teloitetuista kansallismielisten kuolemanpartioiden uhreista. Vuonna 2008 Espanjan tuomioistuin avasi tutkinnan runoilijan kuolemasta, ja García Lorcan suku perui kieltonsa tehdä kaivaustöitä mahdollisella kuolinalueella lähellä Alfacaria. Ihmisjäänteitä ei kuitenkaan löydetty.
Syyksi miksi hänet murhattiin, sanottiin hänen hän olisi venäläisten vakooja ja ollut kontaktissa venäläisten kanssa radion välityksellä sekä että hän oli Fernando de los Rios´in sihteeri ja että hän oli homosexuaali. Hänet vietiin Viznarin kylään jossa hän vietti viimeisen yönsä improvisoidussa vankilassa yhdessä muiden vankien kanssa.
Puiston sisällä, takaportin läheisyydessä, on monoliitti oliivipuun vieressä missä luullaan että runoilija on ammuttu. 
Runoilijan kuoleman vuosipäivänä, aina 18. elokuuta pidetään päivä jolloin viedään uhrilahjoja monoliitin päälle ja pidetään konsertti.
Nyt kun kävin siellä oli iso kuihtunut kukkakimppu.
Puistosta on upeat näkymät niin alas laaksoon kuin kauas vuorille. 
Puisto sijaitsee koilliseen päin kylästä lähellä Fuente Grandea.
Hyvät parkkipaikat löytyy puiston vierestä.


Kartta Federico Garcia Lorca-puistoon.
Puiston sisäänkäynti on juuri tuon merkin kohdalla. Fuente Grande on viereisessä risteyksessä.
Federico Garcia Lorca-puisto

Lisää kuvia puistosta alempana.

El Sanatorio Antituberculoso de la Alfaguara

Jos haluat rauhaa ja hiljaisuutta niin tässä oivallinen kävelyreitti.
1500 metrin korkeudella Sierra de la Alfaguaran vuoristossa Sierra de Huerton luonnonpuistosta puolittain piiloutuneena löytyy tämä raunioitunut rakennus.
Sitä on alettu rakentamaan 1923 Patronato Antituberculoso de La Alfaguaran toimesta. 
Neuvostoon kuului Doctor Alejandro Otero, Doctor José Blasco ja neuvoston perustaja sekä  rahastonhoitaja Berta Wilhelmi joka oli menettänyt lähiomaisen tuberkuloosiin.
Sanatorio oli käytössä sisällissotaan asti. Se suljettiin 1936 ja otettiin kasarmiksi sodan aikana.

Tänään on sanatoriosta vain rauniot jäljellä.
Legenda kertoo että Berta Wilhelmi olisi tehnyt itsemurhan tässä rakennuksessa ja jäänyt kummittelemaan ja kulkemaan vanhoissa käytävissä. Mutta oikeastaan hän kuoli sydänkohtaukseen. Minä en siellä tavannut Berttaa, vaikka paikka olikin vähän aavemainen ja ihmeellisen hiljainen ja rauhallinen, edes linnunlaulua ei kuulunut.

Sanotaan että vuoristokiipeilijät ym. retkeilijät välttävät paikkaa koska siellä on moni hukkunut mysteerisellä tavalla. 
Mutta oli kuinka oli, parempaa paikkaa ei olisi voinut löytää parantolalle. Korkeimmalla vuoren huipulla, mäntyjen keskellä, Sierra Nevadan lumiset vuorenhuiput näköalana. Siihen aikaan varmaan näkyneet vielä paremmin kun puut eivät ole olleet suuria. Istuin siellä hetken aikaa ja nautin yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta. Ihmettelin miksi tällainen rakennus on annettu raunioitua.
Alempana kuvien jälkeen vähän juttu Berta Wilhelmistä.

Samoin on raunioitunut sanatorion alapuolella oleva Casa del Cura. Nuoriso sotkenut loputkin.

Parantolan läheisyydessä on myös Fuente Fria joka on kuitenkin ehtynyt ainakin nyt kun olin siellä. Sateisina aikoina sieltä tulee vettä ja silloin laitetaan tappi putken päähän ettei vesi mene hukkaan.

Ympäristössä on myös vanhoja juoksuhautoja joita minä en ryhtynyt hakemaan.

Suosittelen tosiaan tätä pientä kävelyreittiä, noin 2 ,5 km.




Ajo-ohje Sanatorioon Fuente Granden risteyksestä:
Tähän asti on asfalttitietä:
Sanatorioon
Loppumatka, ensin kapeaa hiekkatietä:
Hiekkatietä
Siitä mihin toi edellinen kartta loppuu niin siitä jatketaan kävellen. Kartan jos suurentaa niin näkee määränpään. En osaa millään piirtää sitä tuohon google mapsiin!!!

Koko matka Sanatorioon Alfacarista
Tässä kartassa oikaistaan vähän polkua sen jälkeen minne auto on jätetty.
Sen kautta kun menee niin oikealla puolella löytyy pieni luola.

Kuvia Federico García Lorca-puistosta ja
Sanatoriosta.
Kuvien jälkeen juttua Berta Wilhelmistä.
Federico Gracias Lorca puiston sisäänkäynnin vieressä



Runotalut lähteen vierellä






Luultavasti Lorcan ampumispaikka, takaportin ja oliivipuun vieressä

Muistokirjoitus
Nakymiä puiston siäänkäynnin vierestä





Tähän voi jättää auton

Matkalla Sanatorioon


Tähän asti pääsee autolla. Polku tai kapea tie lähtee tuosta vasemmalta alas. Jos taas oikasee ja lähtee auton vasemmalta puolelta alas, näkee pienen luolan.

Tällaista tietä kuljetaan

Jos kuljet Fuente Frian kautta on tällaista ketseltavaa

Tällä hetkellä kuivunut Fuente Fria, mielestäni aivan kuin elefantin naama!

Tällainenkin käkkyrä jos menee Fuente Frian kautta.

Tämä polku vie Casa de Cura´lle, aivan sanatorion alapuolella

Casa de Cura

Tuhoajat kantaneet rojua ulos

Varmaankin entinen sähkömuuntaja?

Tällaiselta näytti Sähkömuuntajalta Sierra Nevadaan

Sanatorio häämöttää kahden männyn välistä


Sanatorion rauniot






Meinaa ihan väkisin pudota....



Vanha vesitankki

Vesitankki sisältä

Onneksi näin tuon varoitustekstin vasta kun olin tutkinut kaikki valmiiksi. En varmaan lainkuuliaisena ihmisenä olisi uskaltanut mennä tonkimaan raunioita!


Näkymiä sanatoriosta Sierra Nevadaan




Käkkyrämäntyjä riitti
Tästä vasemmalta kun lähtee oikopolkua sanatorioon niin löytyy vähän matkan päästä oikealta pieni luola.

Pikkuinen luola

Luola lähempää


Maisemia alaspäin tullessa Sanatoriosta




Berta Wilhelmi 1858 - 1934
Berta Wilhelmi syntyi Heilbronn´issa varakkaaseen saksalaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli Fernando Wilhelmi ja äiti Carolina Heinrich. Perhe omisti paperitehtaan Saksassa mutta se tuhoutui tulipalossa. Vanhemmat muuttivat 1870 Espanjaan ja perustivat joidenkin tietojen mukaan kolme paperitehdasta, yksi Granadan keskustaan, Paseo de la Bomba, yksi Dúdar´iin ja yksi Pinos Genil´iin joka on nykyään raunioina, ainoastaan muutama seinä ja savupiippu on pystyssä. Berta jäi sairaan puoliveljensä Fernandon kanssa Saksaan. Kun Berta oli 12 vuotias, Fernando kuoli tuberkulosiin ja Berta muutti  Granadaan vanhempiensa kanssa. Perhe asettui Pinos Genil´iin. Tätä Bertan velipuolta on myös joissain tiedoissa kutsuttu Luis´iksi, en tiedä kumpi on oikea nimi. Hän oli kuitenkin Bertan isän aikaisemmasta suhteesta.
Berta avioitui 18-vuotiaana häntä kaksikymmentä vuotta vanhemman aatelismiehen kanssa ja 21-vuotiaana hän oli jo kahden lapsen äiti: Luis ja Berta. He erosivat ja Berta avioitui uudelleen 1912 isänsä tehtaan johtajan kanssa. Tämä avioliitto ei kuitenkaan kestänyt montaa vuotta.
Berta perusti Pinos Genil´iin 1912 säästämillään rahoilla koulun ja kunnan rahoituksella kirjaston.
Hän rakensi talon Granadaan El Purche kulmaan jota hän kutsui Las Acacias jossa hoidettiin tuberkulosisairaita.
Pian tämän jälkeen hän perusti neuvoston Patronato Antituberculoso de La Alfaguara.
Berta on haudattu Granadaan ilman hautakiveä. Hän halusi että hautauskustannukset lahjoitettaisiin köyhille.

Pilar de Berta Wilhelmi on ehkä yksi Granadan eniten käytetty lähde josta ihmiset käyvät juomassa ohikulkiessaan. Se sijaitsee lähellä puistoa Jardines del Triunfo, Gran Via kadun lopussa. Berta Wilhelmin perilliset lahjoittivat sen Granadan kaupungille puoli vuosisataa hänen kuolemansa jälkeen kun entinen perheen koti Pase del Salón´illa oli purettu ja tämä kaunis lähde oli sen sisällä.

Pinos Genil sijaitsee Granadasta n. 10 km Sierra Nevadan juurella. Se oli nimeltään Pinillos keskiajalla ja sitä ympäröivät kauniit luonnonmaisemat. 
Don Fernando Wilhelmin perustama paperitehdas sijaitsi juuri ennen kylää mutta tehtaasta on jäljellä vain perustukset osittain tuhoutuneet väliseinät ja savupiippu.
Perhe asui tässä samassa talossa.
Pinos Genil´issä on myös vanha raitiovaunupysäkki ja vanhan voimalaitoksen jäänteet josta Granada sai ensimmäisen sähkönsä vuonna 1892.
Sieltä löytyy myös valtavan iso poppelipuu, Alamo Negro,  jonka sisälle mahtuu ihminen. 
Puu on istutettu 1522.
Tästä portista aikoinaan menty paperitehtaalle

Savupiippu on säilynyt komiana