Bocairent on tuntematon helmi, joka sijaitsee Sierra Mariola -vuorilla vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä Torreviejasta.

Keskiaikainen Bocairentin kaupunginosa, joka julistettiin kansalliseksi historiallis-taiteelliseksi kokonaisuudeksi vuonna 1975, on epäilemättä yksi Valencian provinssin kauneimmista vanhoista kaupungeista. Kun puhumme Bocairentista, puhumme "kaupungista, jossa kivet puhuvat".

Näin luin netistä mutta minun mielestäni kaupunki ei ole erityisen kaunis. Jos talot olisivat saaneet vähän huolenpitoa niin ehkä näin olisikin. Mutta sanotaanhan että kauneus on katsoja silmissä.

Bocairent on peräisin keskiajalta, erityisesti islamilaiselta ajalta. Eli se on noin tuhat vuotta vanha.

Se on noin 5000 asukkaan pieni kaupunki, joka on täynnä historiaa.

Voit kävellä läpi vanhan kaupungin kapeine mukulakivikatuineen, pienineen aukioineen ja suihkulähteineen ja kokea, millaista se oli satoja vuosia sitten.

Kaupungin historia juontaa juurensa ensimmäisiin alueelta löydettyihin jäännöksiin, jotka ovat peräisin neoliittiselta ajalta, kuten Vinalopó- ja Sarsa-luolat. Alueella sijaitsevien pienten kukkuloiden ympärillä oli myös useita Iberian siirtokuntia. Jotkut tasangolla hajallaan sijaitsevat huvilat ovat peräisin Rooman ajoilta.

Turistineuvonnasta on hyvä hakea kaupungin kartta johon on merkitty kaikki paikat. Jos kulkee tämän Ruta de Magica niin nämä luolat ovat matkan varrella.

On hyvä tarkistaa aukioloajat koska paikat ovat avoinna vain vähän aikaa päivästä.

Yksi Bocairentin tärkeimmistä nähtävyyksistä on juuri islamilaisesta ajasta, kuuluisa
Covetes dels Moros.

Luolat ovat eräänlainen labyrintti kallion sisällä. Nämä ovat ensimmäisten tällä alueella asuneiden berberiyhteisön kallioon kaivamia luolia, jotka koostuvat noin viidestäkymmenestä ikkunasta, joista pääsee yhtä moneen kammioon. Ikkunat ovat hajallaan kolmella eri tasolla, mutta eivät varsinaisesti muodosta säännöllisiä "lattioita". Suurin osa näistä kammioista on luultavasti alunperin rakennettu eristetyiksi yksiköiksi, koska niissä kaikissa on kiinnitysrenkaat köysiä varten joiden avulla luultavasti ihmiset kulkeneet luolaansa tai tavaroiden hissaamista varten… mutta nykyään kammiot on yhdistetty toisiinsa seinissä olevien rakojen kautta (jotka myös näkyvät), sekä pienten "savupiippujen" kautta, jotka mahdollistavat pääsyn eri tasoille.

Viime vuosina on asennettu metalliportaikko, joka mahdollistaa huomattavasti helpomman pääsyn luoliin. Ennen tätä luoliin pääsy oli vaikeaa. Luolat ovat lähes kaikki suorakaiteen muotoisia ja erikokoisia – keskimäärin 2,5mx 3m - 2,5mx 4m,

Luolien alkuperäinen käyttötarkoitus on epävarma, vaikka tulkintoja on monenlaisia aitoista hautauskammioihin.

Luoliin pääsee vain oppaan kanssa ja on aika fyysisesti rankka kierros koska pienistä koloista on mentävä läpi, välillä kontaten, välillä noustava seuraavaan luolaan pienistä rei'istä.

Ne, jotka ovat hieman klaustrofobisia, voivat vierailla les Covetes del Colomer-luolassa.

Vuonna 2011 luola kunnostettiin ja muutettiin tulkkauskeskukseksi.

Näitä luolia on käytetty niiden rakentamisesta muslimivallan ajalta lähes nykypäivään asti. Alun perin maatalousvarastoiksi suunnitelluiksi luoliksi käytettiin niitä myöhemmin tallina, sisällissodan aikana ilmahyökkäyssuojana ja lintujen pesimämajana.

Nämä toimet ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia alkuperäiseen rakenteeseen, jossa jokainen ikkuna avasi alun perin sisäänkäynnin itsenäiseen sisäkammioon. Vasta myöhemmin nämä itsenäiset yksiköt yhdistettiin, mikä antoi luolille niiden nykyisen ilmeen.

Cava de Sant Blai (1500-luvun jääkaivo, osittain rakennettu kallioon)

Lumen kerääminen, säilyttäminen, kuljettaminen, myyminen ja kuluttaminen olivat osa toiminnan kierrettä johon osallistui työläisiä, muulinkuljettajia ja kauppiaita. Todistuksia tästä kerran kukoistaneesta liiketoiminnasta ovat jäännökset valtavista lumen varastointiin käytetyistä tiloista joita kutsutaan jääkaivoiksi, jääluoliksi tai jääkellareiksi.

La Cava de Sant Blai on halkaisijaltaan 7,70 m ja syvyydeltään 11 m ja jossa on puolipallomainen kansi (osa muurausta ja 1/3 kupolista kaivettu kallioon), Sen ylätasolla on ovi jonka kautta lumi tuotiin. Alhaalla on oja, joka tyhjentää varastoidun lumen. Tämä on vain 1,80 m korkea ja 1 m leveä ja on nykyään yksi sisäänkäynneistä kellarin sisätiloihin, jonka pohjassa näkyy kallioon kaivettu kourujärjestelmä, joka yhtyy mainittuun viemäriojaan. Sisäseinät on päällystetty punertavalla materiaalilla,

Tämä on yksi harvoista hyvin säilyneistä lumikaivoista

Tästä lumentyhjennysojasta tosiaan mentiin sisään ja siellä oli siis pimeetä. Onneksi puhelimen valolla näki vähän.

Plaça de Bous

Bocairentin kuuluisa härkätaisteluareena – Kallioon kaiverrettu ainutlaatuinen härkätaisteluareena on Valencian vanhin, ja se on peräisin vuodelta 1843.

Tänne emme päässeet katsomaan, oli kiinni.