Hiukan
ydinkeskustan ulkopuolella yksi Barcelonan ehdoton vierailukohde on Antoni
Gaudín suunnittelema psykedeelinen Parc
Güell,
joka on rakennettu Barcelonaa ympäröiville kukkuloille. Tämä
riemukas puutarha-alue värikkäine mosaiikkikoristeluineen lienee
yksi Barcelonan kuvatuimmista paikoista.
Eusebio
Güell palkkasi Gaudín 1890-luvun lopulla uuden suurisuuntaisen
hankkeensa toteuttajaksi. Güell omisti laajan rakentamattoman alueen
Muntanya Pedelan kukkulalla Barcelonan kantakaupungin
pohjoispuolella, ja hän halusi rakentaa sinne puistokaupunginosan.
Suunnitelmaan kuului kuusikymmentä asuinrakennusta sekä niihin
liittyvä puisto. Lopulta vain puisto toteutui, sillä Güell sai
kuudestakymmenestä tontistaan myydyksi ainoastaan kaksi.
Güellin
kuoleman jälkeen (1923) puisto kuitenkin siirtyi Barcelonan
kaupungille.
Puisto valmistui 1914, ja sitä ympäröi kivimuuri, jossa on seitsemän sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti sijaitsee Olot-kadulla, ja sen molemmilla puolilla puiston sisäpuolella on kaksi tyypillisellä katalonialaisella trencadís-keramiikalla mosaiikkimaisesti koristeltua paviljonkia, jotka rakennettiin vuosina 1901 ja 1902. Gaudí suunnitteli paviljongit niin, ettei kummassakaan ole ainoatakaan suoraa kulmaa, ja niiden alkuperäinen tarkoitus oli toimia talonmiehen asuntona ja isännöintirakennuksena. Heti sisäänkäynnin edestä nousevat portaat niin sanottuun sadan pylvään saliin (Sala de las Cien Columnas), joka on sivuseinätön, 84 pylvään tukema avoin sali. Useat pylväistä ovat tarkoituksellisesti kallellaan, ja niiden tukema salin katto on koristeltu mosaiikein. Tämän puiston osan alkuperäinen tarkoitus oli toimia alueen asukkaiden markkinapaikkana. Portaikon keskiössä on koko puiston ehkä kuvatuin kohde, niin ikään värikkäin mosaiikein koristeltu liskomainen patsas, joka symboloi lohikäärmettä. Portaat jatkuvat sadan pylvään salin viertä myöten ja johtavat salin katolle, missä sijaitsee puiston kuuluisa näköalapaikka, josta näkee yli koko Barcelonan kaupungin aina merelle saakka. Gaudín arkkitehti Josep M. Jujolin kanssa yhteistyössä suunnittelemaa, vuonna 1906 valmistunutta näköalapaikkaa kiertävät käärmemäisesti kiemurtelevat värikkäin kaakelein koristellut kaiteet, joihin on rakennettu kiinni penkkejä vierailijoita varten. Näköalapaikalta lähtee kävelyteitä puiston eri osiin, joista läntisessä osassa huomionarvoisinta on suuri risti, joka seisoo toisella Barcelonan keskustaan avautuvalla näköalapaikalla.Alueella sijaitsee myös Gaudín itselleen rakennuttama talo, jossa hän puiston rakennustöiden aikaan asuikin, ja jossa nykyisin toimii pienimuotoinen Gaudí-museo, Casa-Museu Gaudí. Tätä taloa ei Gaudi rakentanut itse vaan yksi Gaudin assistenteistä, Francesc Berenguer. Talo rakennettiin näyttelytaloksi mutta 1906 osti Gaudi sen. Lopulta talon osti 1963 ”Gaudi-ystävät” tehdäkseen siitä Casa Museu Gaudi joka on kiinnostava museo jossa nähdään huonekaluja, piirustuksia, koristeluita ja muita Gaudin ja Josep María Jujol´in suunnittelemia esineitä. Gaudi asui talossa isänsä ja siskontyttönsä kanssa 1906-1925. Muutama kuukausi taloon muuton jälkeen kuoli hänen isänsä ja siskontyttö Rosa kuoli vuonna 1912.
Huset heter "Torre Rosa"
Vuodesta 1984 lähtien se on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.Avattu: 1926 Rakentaminen alkoi:1900
Arkkitehdit: Antoni Gaudí, Josep Maria Jujol, Joan Rubió
Puisto valmistui 1914, ja sitä ympäröi kivimuuri, jossa on seitsemän sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti sijaitsee Olot-kadulla, ja sen molemmilla puolilla puiston sisäpuolella on kaksi tyypillisellä katalonialaisella trencadís-keramiikalla mosaiikkimaisesti koristeltua paviljonkia, jotka rakennettiin vuosina 1901 ja 1902. Gaudí suunnitteli paviljongit niin, ettei kummassakaan ole ainoatakaan suoraa kulmaa, ja niiden alkuperäinen tarkoitus oli toimia talonmiehen asuntona ja isännöintirakennuksena. Heti sisäänkäynnin edestä nousevat portaat niin sanottuun sadan pylvään saliin (Sala de las Cien Columnas), joka on sivuseinätön, 84 pylvään tukema avoin sali. Useat pylväistä ovat tarkoituksellisesti kallellaan, ja niiden tukema salin katto on koristeltu mosaiikein. Tämän puiston osan alkuperäinen tarkoitus oli toimia alueen asukkaiden markkinapaikkana. Portaikon keskiössä on koko puiston ehkä kuvatuin kohde, niin ikään värikkäin mosaiikein koristeltu liskomainen patsas, joka symboloi lohikäärmettä. Portaat jatkuvat sadan pylvään salin viertä myöten ja johtavat salin katolle, missä sijaitsee puiston kuuluisa näköalapaikka, josta näkee yli koko Barcelonan kaupungin aina merelle saakka. Gaudín arkkitehti Josep M. Jujolin kanssa yhteistyössä suunnittelemaa, vuonna 1906 valmistunutta näköalapaikkaa kiertävät käärmemäisesti kiemurtelevat värikkäin kaakelein koristellut kaiteet, joihin on rakennettu kiinni penkkejä vierailijoita varten. Näköalapaikalta lähtee kävelyteitä puiston eri osiin, joista läntisessä osassa huomionarvoisinta on suuri risti, joka seisoo toisella Barcelonan keskustaan avautuvalla näköalapaikalla.Alueella sijaitsee myös Gaudín itselleen rakennuttama talo, jossa hän puiston rakennustöiden aikaan asuikin, ja jossa nykyisin toimii pienimuotoinen Gaudí-museo, Casa-Museu Gaudí. Tätä taloa ei Gaudi rakentanut itse vaan yksi Gaudin assistenteistä, Francesc Berenguer. Talo rakennettiin näyttelytaloksi mutta 1906 osti Gaudi sen. Lopulta talon osti 1963 ”Gaudi-ystävät” tehdäkseen siitä Casa Museu Gaudi joka on kiinnostava museo jossa nähdään huonekaluja, piirustuksia, koristeluita ja muita Gaudin ja Josep María Jujol´in suunnittelemia esineitä. Gaudi asui talossa isänsä ja siskontyttönsä kanssa 1906-1925. Muutama kuukausi taloon muuton jälkeen kuoli hänen isänsä ja siskontyttö Rosa kuoli vuonna 1912.
Huset heter "Torre Rosa"
Vuodesta 1984 lähtien se on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.Avattu: 1926 Rakentaminen alkoi:1900
Arkkitehdit: Antoni Gaudí, Josep Maria Jujol, Joan Rubió
![]() |
Sadan pylvään sali |
![]() |
Sadan pylvään salin katto oli remontissa |
Maisema puistosta kaupunkiin. Keskellä Gaudín talo |
Gaudín talo |
Gaudín talo |
Palau
Guell
Antonio
Gaudin ensimmäisen työn, Casa Vincens asuinrakennuksen ollessa
vielä kesken, Gaudí sai suunniteltavakseen miljonääri Eusebi
Güellin kaupunkipalatsin Barcelonan keskustassa. Vielä tuntematon
Gaudí oli tehnyt miljonääriin vaikutuksen ja hän sai
käytettäväkseen rajattomat taloudelliset puitteet toteuttaa
Güellin palatsi. Antonio Gaudí hyödynsi taloudellisia resursseja
todella runsain käsin ja tulos oli sen mukainen.
Erikoiset
savupiiput ovat yksi Gaudín tunnusmerkeistä.
Tämä oli vähän jämäkämpää Gaudín suunnittelua. Sisällä oli aika hämärää joten oli vaikea ottaa kuvia. Salamaa ei saanut käyttää.
Carrer
Nou de la Rambla, 3-5, 08001 Barcelona
Avattu:1888
Kattokoristuksia... |
Sisäpiha |
Katselen taas kattoon.... |
Lisää minun favoriittiä, kattoa! |
Katolla oli hurjan tuntuista koska lattia oli niin vierttävä |
Toiset elää loistossa, naapurit vähän huonommin. Näköala katolta naapuritalon pihaan. |
Kellarista |