- Granada - Alhambra 2016 lokakuu + joulukuu, 332km

Alhambra, menneisyyden taikaa etsimässä

La Alhambra on maurien taidonnäyte ja jättää niin katedraalin kuin koko kaupunkin varjoonsa.

Alhambra ei ole vain yksi linna, vaan useiden palatsien, puutarhojen, patioiden ja lähteiden muodostama kokonaisuus.Alhambran linnoitettu alue on kooltaan n. 142 000m². Kokonaisuus käsittää linnoitusta ympäröivän muurin, 13 vartiotornia, muslimien ja kristittyjen rakennuttamia palatseja, upeita puutarhoja sekä varsinaisen linnan.

Maurilainen Alhambran palatsi on Espanjan eniten vierailtu kohde, sanotaan että 8000 ihmistä kulkee palatsin läpi päivittäin.

Alhambra kehittyi paikalla 800-luvulla sijainneesta Alcazaba-linnoituksesta, jonka osia on yhä näkyvissä. Se oli melko mitätön linnoitus 1200-luvulle saakka, kunnes Granadaan muutti paljon väkeä Córdobasta, jonka kristityt olivat vallanneet takaisin maureilta 1236. 

Alhambra toimi tämän jälkeen lähes 250 vuoden ajan Nasrid-dynastian palatsina, hovina ja haaremina. 

Kun Nasridien dynastian ensimmäinen kuningas Mohammed I nousi kuninkaaksi 1238, hän vahvisti linnoitusta, ja hänen poikansa rakennutti muurin kukkulan ympärille. 

Jusuf I (1333–1354) ja Mohammed V (1354–1391) rakennuttivat linnoitukseen sen loisteliaat sisätilat ja pihat. Palatsin tärkeimmät osat rakennettiin 1300-luvun loppupuoliskolla ja viimeiset osat 1400-luvun puolivälissä. Palatsien rakentajina käytettiin kristittyjä orjia. Palatsit on islamilaisen arkkitehtuurin suurimpia saavutuksia.

Arabeja on myös kiittäminen esimerkiksi hienostuneiden kastelujärjestelmien ja silkkipainotekniikan tuomisesta Eurooppaan.

Kristityt valtasivat Granadan takaisin 1492.

Ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 1469, kun Aragonian kuningas Ferninand ja Kastillian kuningatar Isabel menivät keskenään naimisiin. Kuningasparilla oli unelma Espanjan yhdistämisestä, ja ensimmäinen askel olisi maurien ajaminen ulos Granadasta.

Sotaretkeä Granadan kukistamiseksi valmisteltiin pitkään ja huolellisesti. Suunnitelmalle saatiin paavin siunaus, ja päärahoittajana oli katolinen kirkko.

Ratkaiseva taistelu käytiin tammikuun toisena päivänä vuonna 1492. Kerrotaan, että sulttaani Boabdil oli paetessaan katsellut eräältä kukkulalta Alhambraa ja sen alapuolella levittäytyvää laaksoa ja purskahtanut itkuun.

Silloin hänen äitinsä tokaisi legendan mukaan näin: »Osaat itkeä kuin nainen sen vuoksi, jota et kyennyt puolustamaan kuin mies.»

Taistelussa kuoli peräti puolet Boabdilin kolmestasadastatuhannesta sotilaasta. Piirittäjät menettivät kolmetuhatta miestä.

Alhambran kukistuttua Ferninand ja Isabel antoivat Granadan julistuksen, jossa korostettiin uskontojen välistä suvaitsevaisuutta – muslimit jopa vapautettiin veroista kolmen vuoden ajaksi. Hyväntahdon eleenä uudet valloittajat saapuivat Alhambraan muslimeiksi pukeutuneina.

Todellisuus osoittautui kuitenkin pykäliä karummaksi. Kaupungin 50 000 juutalaisasukkaalle annettiin neljä kuukautta aikaa kääntyä kristinuskoon tai häipyä. Suurin osa lähti.

Vuoteen 1494 mennessä suurin osa muslimeistakin oli paennut Pohjois-Afrikkaan. Ne, jotka eivät lähteneet, muuttivat asumaan Albaicínin kukkulalle, Alhambraa vastapäätä.

Albaicínissa muslimeja suvaittiin 1500-luvun puoliväliin saakka. Albaicínia pidetään parhaiten säilyneenä vanhana arabikaupunginosana koko Euroopassa, ja sinne voi kivuta helposti samaiselta Plaza Nuevalta, josta noustiin Alhambraankin.

Hallitsijapari Fernando ja Isabel muutti Alhambraan ja palkkasi muslimirakentajia kunnostamaan palatseja. Vuonna 1526 Carlos V alkoi rakennuttaa Alhambran muurien sisään omaa renessanssipalatsiaan, joka eroaa tyyliltään alueen muistarakennuksista.  Palatsia ei kuitenkaan saatu rakennettua kokonaan valmiiksi, vaan se jätettiin lopulta ränsistymään. Palatsi viimeisteltiin vasta 1900-luvulla.  Alhambraa käytettiin palatsina vielä jonkin aikaa, kunnes se hylättiin. 

1600-luvulta alkaen palatsi kärsi laiminlyönnistä, tulipaloista ja maanjäristyksistä. Sitä asuttivat kauan rikolliset ja kiertolaiset, ja sitä käytettiin ruutivarastona, minkä seurauksena siellä sattui useita tuhoisia räjähdyksiä. 

1800-luvulla palatsi löydettiin uudelleen ja sitä alettiin kunnostaa. 

Suosituksi kohteeksi tullut palatsi alkoi samalla kärsiä matkailijoista, jotka irrottivat sen seinistä paloja. 

Alhambra julistettiin kansalliseksi muistomerkiksi vuonna 1870.

Alhambra on maailman ainoa säilynyt keskiaikainen muslimipalatsi.  

Vuodesta 1984 alkaen Alhambra on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon. 

Alhambra oli paitsi hallitsijoiden asuinpaikka ja sotilaslinnoitus, myös vilkas kaupunki. Palatsialueen ulkopuolella, medinassa, työskenteli seppiä, nahan parkitsijoita ja muita käsityöläisiä. Medinan läpi kulkenut katu tunnetaan nykyisin nimellä Calle Real, ja sen varrella voi käydä katsomassa maurien aikaista hamamia, arabialaista kylpylää.

Alhambran valloittamisen vaikeuden ymmärtää, kun linnoitukselle kipuaa jalkaisin Granadan keskustasta. Plaza Nuevalta lähtevä Calle de Gomerez nousee jyrkästi, ja pian kapea kadun vasemmalla reunustalla kohoaa massiivinen muuri. Vaikka kuinka kiiruhtaisi, kestää vielä ainakin varttitunnin ennen kuin pääsee ihailemaan Alhambran huipulta avautuvaa näkymää.

Alhambrassa on kolme aluetta: Alcazaba, Palacio de los Nazaries ja Generelife.

Alcazaba on restauroitu 800-luvun linnan raunioista. 

Palacio de los Nazaries on täynnä maurilaisia käsitöitä upeissa saleissa. 

Generalife oli arabikuninkaiden loma-asunto.

Alcazaba on Alhambran vanhin osa ja sieltä avautuu upea näkymä yli Granadan kaupungin. Alcazabasta on ensimmäiset maininnat historiassa jo vuodelta 800. Kun kristityt valloittivat Granadan, he korjauttivat Alcazabaa ja se toimi myös ajoittain vankilana. 

Palacios Nazaríes edustaa upeaa islamilaista arkkitehtuuria, josta Alhambra on niin kuuluisa. 

Islamilainen arkkitehtuuri poikkeaa eurooppalaisesta siinä, että vierailijaa ei yritetä lumota mahtipontisella sisääntuloaulalla. Sen sijaan hänen annetaan kulkea mutkittelevia käytäviä sisäpihalta seuraavalle; loistokkuus tekee vaikutuksen pikkuhiljaa. Arabipalatseissa kauneus piilee yksityiskohdissa, ei suureellisuudessa.

Sitä aloitettiin rakentamaan 1300-luvun alkupuolella ja vaikka sitä ei ole vuosituhansien aikana pidetty kovinkaan hyvässä kunnossa, saatiin se jonkin aikaa sitten restauroitua ja vahvistettua niin, että se tulee kestämään vielä pitkän aikaa tulevaisuuteen. Vanhin niistä on Comaresin palatsi. 

Palatsit ja muut rakennukset on rakennettu eri aikoina. Alueen pohjapiirros onkin hajanainen, ja palatsin osat sijaitsevat toisiinsa nähden epätavallisissa kulmissa. Palatsirakennukset ovat nykyisin yhteydessä toisiinsa, vaikka näin ei keskiajalla vielä ollut. Vanhin osittain säilynyt palatsi on El Partal, jonka Muhammad III rakennutti 1300-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Se sijaitsee Leijonapihan itäpuolella.

Palatsin huoneistoryhmistä toinen sijaitsee Leijonapihan ympärillä ja toinen Myrttipihan ympärillä. Myrttipihan rakentaminen aloitettiin Ismail I:n aikana 1314–1325 ja viimeisteltiin Muhammad V:n aikana 1370. 

Myrttipiha on saanut nimensä vesiallasta reunustavista myrttipensaista. 

Leijonapiha on nimetty suihkulähdettä kannattelevien 12:n alabasterista tehdyn leijonan mukaan. Patiota ympäröi 124 valkoisesta Almerian Macaelin marmorista tehtyä pylvästä.

Palatsin suurin sali on Suurlähettiläiden sali, jonka katto nousee 18 metrin korkeuteen. Siellä vieraiden maiden lähettiläät tapasivat valtaistuimellaan istuvan kuninkaan. 

Toinen tunnettu sali on Abenserragien sali, joka on nimetty paikalla 1400-luvun lopulla surmatun ylhäisperheen mukaan. 

Mexuar on valtuustohuone, jonka rakennutti Jusuf I ja uudelleen Muhammad V vuonna 1362. Huonetta on muuteltu monin tavoin kristittynä aikana. 

Cuarto Dorado eli ”Kultainen kamari” oli paikka, jossa kuningas luultavasti piti julkisia audiensseja.

Osa Alhambran palatseista ja muista rakennuksista on jo purettu. 

Muiden palatsien itäpuolella on sijainnut nyt jo suurimmaksi osaksi kadonnut palatsi, jonka rakennutti luultavasti Muhammad II ja uudelleen Muhammad V 1300-luvun lopulla. Siihen kuului luultavasti suuri pylväshalli ja piha, jolla oli vesiallas. Vuonna 1492 tämä palatsi kuitenkin purettiin. 

Suuri kuninkaallinen moskeija, joka rakennettiin 1303–1305, saattoi olla koko alueen näyttävin rakennus. Se purettiin 1560-luvulla, ja tilalle rakennettiin Santa Maria de la Alhambran kirkko.

Generalifen kaunis arabikuninkaiden (sulttaanien) loma-asunto, (palatsi) ja sitä ympäröivät puutarhat rakennettiin Muhammed III:n aikana, 1302-1309. 

Abu I-Walid Ismail teki niihin suuria muutostöitä hallituskaudellaan 1313–1324. Alun perin palatsiin pääsi kuilun yli Alhambrasta katettua siltaa pitkin.
Generalifen upea puutarha muodostuu Sulttaanin pihasta Jardín de la Sultana ja Vesiallaspihasta Patio de la Acequia, jota pidetään parhaiten säilyneenä näytteenä Espanjan muslimien keskiaikaisesta puutarha-arkkitehtuurista. Puutarhan nykyasu on 1930-luvulta. 
Generalife on UNESCOn maailmanperintökohde.

Palacio de Carlos V

Käytännön ohjeita

Parasta tilata liput etukäteen netistä Ticketmaster 

Lippuja on erilaisia, riippuu mihin haluaa mennä. On jotain yhdistelmälippuja joihin kuuluu myös joitain nähtävyyksiä kaupungilla. Me valitsimme lipun General ja se toimi hyvin Alhambrassa. Eläkeläisalennuksen saa yli 65-vuotiaat. Lippu täytyy vaihtaa "oikeaan" lippuun Alhambran lippuluukulla ja jos on tilannut etukäteen netistä niin pääsee jonon edelle. Siinä on yleensä mies pitämässä jonosta huolta ja päästää aina jokusen kerrallaan lippuluukulle. Sille setälle voi näyttää nettitilaustaan niin hän sanoo mille luukulle voi mennä suoraan. 

Lippuja tilatessa saa valita joko aamupäivän tai iltapäivän ja lipussa on tarkka aika milloinka mennä Nazaries palatsiin ja silloin on parasta mennä sinne koska muina aikoina ei päästetä sisään. Ensin on mies tarkastamassa että on oikea aika ja sitten on turvatarkastus eli kassit tarkastetaan ja sitten on vielä aparaatti mihin lippua näytetään. Palatseihin otetaan vain määrätty määrä ihmisiä kerrallaan.

Sitten täytyy olla tarkkana kun tulee ulos palatseista ja siinä alkaa puutarhat niin täytyy seurata niitä viittoja joissa lukee Generelife niin pääsee eri reittiä Alhambrasta ulos. Koska jos vänkää oikealle puutarhoista niin sieltä ei pääse enää takaisin vaan joutuu menemään samaa reittiä pois kun on tullutkin.

Pääportilta voi vuokrata kuulokkeita, joiden avulla voi seurata opastusta. 

Lippuluukulta saa hyvin selvän kartan ja kävelyreitin alueesta.

Alhambraan pääsee kätevästi minibussilla C-3 joka lähtee Plaza Isabel la Católica´lta

Generalife´n valkoinen talo

Parador hotelli 

Palacio de los Abencerrajes rauniot

Parador de turismo San Francisco 
Parador hotelli

Hotel America

Baño de la Mezquita de la Alhambra

Santa María de la Alhambra kirkko

Palacio de Carlos V

Palacio de Carlos V sisäpiha

Puerta del Vino

Alcazaba, vanhin osa Alhambraa
Tästä aukiolta saa ostaa syötävää

Näkymä Torre del Cubo´sta Nazarin palatsiin päin

Alhaalla oikealla Paseo de los Tristes

Alhaalla keskellä Iglesia San Pedro y San Pablo

Torre y Puerta de Armas

Plaza de las Armas

Torre de la Vela

Tornin rapuissa kauniita holveja

Torre de la Velasta kaupunkiin päin
Keskellä oikealla Plaza Nueva

Katedrali tiukasti talojen puristuksessa

Jardin de los Adarves

Seuraavat kuvat ovat Palacio Nazaries´istä

Mexuar - valtuustohuone

Näitä lattioita on jokunen ihminen tallustellut

Cuarto Dorado - Kultainen kamari

Patio de los Arrayanes - Myrttipiha

Sala de la Barca - Suurlähettiläiden sali
Katto koostuu 9017:sta setripuisesta osasta ja seinät on täytetty Allahia ylistävillä kirjoituksilla
Korkein saleista

Leijonapatiolla oli restaurointihommat käynnissä

Sala de Abencerrajes

Sala de los Reyes

Sala de dos Hermanas

Patio de la Reja

Kauniisti tehtyjä patioita ja käytäviä oli joka puolella Alhambraa

Taidokkaasti leikatut puut

Casas nazaries

Palacio del Pórtico

Oratorio

Generalife Alhambrasta päin

Paseo de las Torres

Sammakot tulivat tervehtimään meitä

Seuraavat kuvat Generalifestä:

Puerta de la Justicia Alcazaba

Cuesta de Gomérez

Puerta de las Granadas Alhambrasta päin

Puerta de las Granadas

Historiasta vähän:

Mohammed Ben-Al-Hamar (Mohammad I) alkoi ensimmäisenä asuttamaan kuninkaallista palatsia ja hänen kruununsa perijän Mohammed II:n ja Mohammed III:n avulla Alhambran rakentamista laajennettiin palatsin ympärille. Tuolloin noin viiden vuosikymmenen aikana rakennettiin mm. puutarhan kastelujärjestelmä, joka käytti läheisen Darro-joen vettä, vartiotorneja, lähteitä sekä sisustettiin palatsia ahkerasti. 

Tästä huolimatta se upea Alhambran palatsi jota tänä päivänä saamme ihailla, sai nykyiset piirteensä vasta Yusuf I:n ja Mohammad V:n aikana. Heidän aikanaan rakennettiin mm. palatsin upea leijonapiha, eli "Patio de los Leones". 

Reconquistan eli takaisinvaltauksen aikana Alhambrasta tuli katolisten majesteettien Ferdinand ja Isabella Katolilaisen linna. Heidän aikanaan aloitettiin mm. Kaarle V:n palatsin, keisarien kammarin ja kuningattaren pukuhuoneiston rakentaminen. 

Kun Isabella ja Ferdinand vihittiin vuonna 1479, yhdistettiin suuria osia Espanjasta kristittyihin ja Granada sisällytettiin valtakuntaan 1492.  Isabella ihastui Granadaan niin paljon että kuningaspari päätti perustaa hovinsa Alhambraan.

Kuningaspari on nyt haudattuna kuninkaallisessa kappellissa, Capilla Real, aivan Catedraalin vieressä.

Samana vuonna kun Granada vallattiin antoi kuningatar Isabella viimeinkin periksi yhden merimiehen ikuisen nalkutuksen ja antoi hänelle varoja joita hän pyysi tehdäkseen tutkimusmatkan. Merimiehen nimi oli Christofer Columbus ja hänen piti pian palkita kuningatar uudella lupaavalla siirtomaalla joka kastettiin Amerikaksi. Tällä löydöllä juhlistetaan Granadaa Amerikamonumentilla Plaza Isabel la Católica´lla

Tänä päivänä Alhambran rakenteiden säilyttäminen on yksi Espanjan tärkeimpiä tehtäviä. Palatsia restauroidaan jatkuvasti; sisustuksen värejä korjaillaan ja rakenteita vahvistetaan, jotta sen värikkään historian moninaiset vaiheet saataisiin mahdollisimman hyvin säilytettyä.