Sevilla 2023 tammikuu, 583 km

 Sevilla

Aikaisemmin on Barcelona ollut minun suosikkikaupunkini mutta kyllä nyt Sevilla vei voiton.

Ei nähtävyyksien takia vaan kauneutensa takia. Voi niitä ihania kermakakku- karamellitaloja! Syötävän kauniita ja niin hyvin hoidettuja. Jokaiseen niistä haluaisin muutta. Tuntuikin  kuin olisin ollut kotona. Ja niitä ihania puistoja riitti. Kaunista kerta kaikkiaan. Ja karkkina kakun päällä mahdottoman hyvä hotelli. Ei ollut pienintäkään mahdollisuutta etten olisi viihtynyt.

Ei silti, kyllä Sevillassakin oli nähtävyyksiä. Onneksi olin suunnitellut nähtävyysreitin niin hyvin että ehdin viikossa nähdä kaiken tarpeellisen. Vain yksi hotellin respan suosittelema pieni kappeli, Capilla de San José, jäi näkemäti kun se ehdotus tuli niin myöhään etten enää ehtinyt.

Tässä tulee nyt ensin vähän yleiskuvaa ja pienempiä paikkoja Sevillasta. Ja niitä ihania taloja tietysti. Teen muista isommista kohteista jutut erikseen.

Sevillan metron ensimmäinen linja avattiin huhtikuussa 2009.

Sevillan historiallinen keskusta, Barrio de Santa Cruz, eli sokkeloisten katujen, kauniiden rakennusten ja kukkaloiston koristamien aukioiden muodostama entinen juutalaiskortteli, joen varrelta avautuva pittoreski Trianan kaupunginosa sekä lukuisat muut kaupungin viehättävät alueet suorastaan kutsuvat matkaajaa kävelemään kiireettömästi pitkin kauniita katuja ja kujia.

Sevilla on eteläisen Espanjan kulttuurin, taiteen ja liike-elämän keskus Guadalquivirjoen rannalla. Se on myös Andalusian itsehallintoalueen ja Sevillan maakunnan pääkaupunki. Kaupungin väkiluku on noin 700 000.Metropolialueen väkiluku on 1,5 miljoonaa.

Sevilla on Don Juanin kotikaupunki. Bizet`in ooppera Carmen ja Rossinin Sevillan parturin tapahtumat sijoittuvat pääosin Sevillaan, samaten kuin Beethovenin Fidelio.

Historiaa viimeksi kuvien jälkeen.

Plaza de toros de la Real Maestranza de Caballería de Sevilla on 12 000 kapasiteetin härkätaisteluareena Vuosittaisten Sevillan messujen aikana järjestetään yksi maailman tunnetuimmista härkätaistelufestivaaleista. Areena rakennettiin 1700-1800-luvuilla. Sen omistaa Real Maestranza de Caballerìa de Sevilla. Sisällä en käynyt koska härkätaistelu ei ole mieleeni. 



Kaunis talo aivan härkätaisteluareenan vieressä

Monumento a María de las Mercedes
sijaitsee aivan härkätaisteluareenan sisäänkäynnillä. 
Sen vihki käyttöön Espanjan silloinen kuningas D. Juan Carlos I toukokuussa 2008. Se on hänen oman äitinsä, härkätaistelun ystävän, kunniaksi. Siinä on marmorijalusta, ja sen yläpuolella kreivitär hevosen selässä, sivuttain, leveälierinen hattu yllään. Monumentin korkeus on 3,40 metriä ja sen on tehnyt sevillalainen kuvanveistäjä Miguel García Delgado.


Mosaico Guadalquivir

Teos, joka sijaitsee aivan San Telmon palatsia lähinnä olevassa osassa, kaupunkiseudun bussipysäkkialueen alla, edustaa Guadalquivir-joen valuma-aluetta sen lähteestä, Sierra de Cazorlassa, sen suulle Sanlúcar de Barramedassa. Se sisältää tietoa vesialueesta, joka kattaa Jaénin, Córdoban, Almerían, Granadan, Málagan, Sevillan, Huelvan ja Cádizin alueet,  sekä Murcia, Albacete, Ciudad Real ja Badajoz. Koko mosaiikkialue on kooltaan 20,20 metriä x 6,40 metriä Mosaiikkimateriaali on lasitettua keraamista käsityötä. Kappaleiden mitat ovat 10x10 senttimetriä.




Real Fabrica de Tabacos Sevilla

Yliopisto ja Sevillan vanha kuninkaallinen tupakkatehdas

Tämä valtava uusklassinen rakennus rakennettiin vuosina 1728–1771 kuninkaallisen perheen tilauksesta, ja se tarjosi tilaa yli 10 000 (enimmäkseen naispuoliselle) työntekijälle. Tunnetuin työntekijä oli Carmen, joka tunnettiin ranskalaisen säveltäjän Georges Bizet'n samannimisestä oopperasta. Hänet tunnettiin siitä, että hän pystyi pyörittämään sikareita reisiensä välissä.

Tupakkatehdaskompleksissa oli oma vankila, lastentarha ja oikeustalo. Lisäksi sillä oli peräti 116 myllyä tupakkatuotteille ja tallit 400 muulille, jotka veivät jauhatusjärjestelmää eteenpäin.

Bizet'n oopperan ensimmäinen näytös alkaa Sevillan Real Fabrica de Tabacossa. Murhasta syytetty mustalaissyntyinen intohimoinen sikarinvalmistaja Carmen jää armeijan vangiksi. Kersantti Don Josén tehtävänä on viedä hänet vankilaan, mutta matkan varrella nuori nainen onnistuu viettelemään hänet ja vakuuttamaan tämän antamaan tämän paeta. Don José tuomitaan vankeusrangaistukseen teostaan. Vapautettuna hän liittyy Carmeniin ja salakuljettajiin. Nuori kersantti on hullun rakastunut mustalaiseen, mutta tämä, kyllästynyt mustasukkaisuuteen, hylkää hänet pian ja rakastuu härkätaistelija Escamilloon. Eräänä iltapäivänä Carmen menee härkätaisteluareenalleSevillassa osallistuakseen härkätaisteluun, johon hänen uusi rakkautensa osallistuu. Siellä hän tapaa sattumalta Don Josén, joka pyytää häntä tulemaan takaisin hänen kanssaan. Carmen hylkää hänet halveksivasti, ja Don José raivoissaan ja mustasukkaisena tappaa aistillisen mustalaisnaisen puukottamalla ja antaa itsensä oikeuden eteen.


Sisäpiha


Acuario de Sevilla Tästä en viitsi edes hakea tietoa netistä, oli minulle pettymys. Jos nyt oikein on kiinnostunut kaloista niin voihan sinne mennä. Aika suppeaa touhua hintaansa nähden. Siellä oli tosi pimeetä, vaikea saada kuvia. Sääliksi käy kalat kun joutuvat niin pienissä vesissä olemaan.


Muuta rekvisiittaa kyllä löytyi

Tästä sain kuvan kun oli niin lähellä ja paikoillaan



Alameda de Hercules on Sevillan historiallisessa keskustassa sijaitseva tapahtumapaikka, joka on kyennyt integroitumaan kaupunkiin, ja siitä on tullut omalaatuinen ja houkutteleva kaupunkitila, jossa vapaa-aika, kulttuuri ja taide kohtaavat. Alameda de Hérculesia pidetään Euroopan vanhimpana julkisena puutarhana. Nykyinen Alameda de Hércules oli Guadalquivir-joen uoma, joka ei silloin tehnyt mutkia, (nykyään ympäröi kaupungin historiallista keskustaa)  vaan kulki kaupungin läpi. Joen kuivuttua Barajasin kreivin toimesta se koristeltiin toisessa päässä kahdella pylväällä, jotka oli otettu naapurimaalaisesta Itálicasta olevasta temppelistä. Vuosisatoja myöhemmin toiseen päähän sijoitettiin kaksi muuta pylvästä, joiden päällä oli veistoksia, tässä tapauksessa leijonia, jotka tukevat Sevillan ja Espanjan heraldisia kilpiä.

Vuonna 2009 Alameda de Hércules avattiin uudelleen yleisölle lähes kolme vuotta kestäneiden remonttitöiden jälkeen. Nyt pääsemme nauttimaan tästä aiemman alberon tilalle värillisillä laatoilla päällystetystä jalankulkuväylästä, jossa puiden määrää on lisätty ja kaikki uusittu, lampunpylväistä penkkeihin, suihkulähteisiin tai pergoloihin. Huomio että tämä on uudistettu vuonna 2009, nykyään ei niinkään houkutteleva puisto. Tytöt tarjosivat maksullista huvia sivukadulla!

Alameda de Hércules on sellaisenaan mitoiltaan (480 metriä pitkä ja 80 metriä leveä)


Monumento al Cid Campeador Tämän työn lahjoitti kuvanveistäjä Anna Huntington, latinalaisamerikkalaisen taiteilijan ja miljardööri Archer Milton Huntingtonin vaimo. Hän perusti Hispanic Society of Americain New Yorkissa. Hänellä oli vahva suhde kaupunkiin Itálicassa tehtyjen kaivausten kautta. Tämä Annan teos on ensimmäinen seitsemästä ratsastusveistoksesta, jonka hän tekisi, ja pieni näyte hänen intohimosta koko Espanjan kulttuuria ja historiaa kohtaan. Syy siihen, miksi kaupunginvaltuusto päätti sijoittaa sen nykyiselle paikalleen, oli se, että he halusivat sen vartioivan Ibero-Amerikan näyttelyn pääsisäänkäyntiä. Muistomerkki vihittiin käyttöön 22. syyskuuta 1927 ja se asetettiin arkkitehti Vicente Traver y Tomásin tekemälle jalustalle.


Portillo De La Muralla




Arco del Postigo del Aceite, Arenalin kaupunginosa



Casa de la Ciencia Tiedemuseo. La Casa de la Ciencia Sevillan kaupungissa on tieteen popularisoinnin keskus. Rakennuksessa on museon lisäksi Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston Andalusian päämaja. CSIC on Espanjan suurin tutkimukseen keskittynyt julkinen laitos ja Euroopan kolmanneksi suurin.



Kuvia kauniista taloista ym.


Hotelli Alfonso XIII

























Tunnettu Sierpes-kauppakatu

Capilla de San Josè joka minulta jäi ensi kertaan




Näitä leivoskauppoja oli pilvin pimein.
























Sevillan historiaa

Maurit kutsuivat Sevillaa nimellä Ishbiliya ja roomalaiset Hispalis. Maurien kausi Espanjassa (7111492) näkyy yhä Sevillan katukuvassa.

Legendan mukaan kreikkalainen sankari Herakles (Herkules) perusti kaupungin, mutta historioitsijoiden mukaan Sevilla syntyi 700–800-luvuilla eaa. Myöhemmin sitä asuttivat foinikialaiset ja karthagolaiset. 206 eaa roomalainen Scipio Africanus perusti lähistölle Itálican kaupungin ja alkoi rakentaa Hispalista. Itálica, joka sijaitsee Santiponcen kunnassa, on nykyisin yksi Espanjan merkittävimpiä arkeologisia kohteita. Sotiessaan Pompeiusta vastaan Julius Caesar rakennutti Hispaliksen ympärille muurit 45 eaa ja nimesi kaupungin Colonia Iulia Romanaksi.

Roomalaisaikana Sevillasta vietiin Roomaan kauppatavaraa, etenkin oliiviöljyä. Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen kaupunkia hallitsivat vandaalit ja sveebit ja vuodesta 461 länsigootit. Goottien aikana Sevillassa vaikutti arkkipiispa Isidorus Sevillalainen. Maurit valloittivat kaupungin vuonna 712. Sevilla jäi Còrdoban jälkeen, kunnes kalifaatin hajottua siitä tuli vuonna 1023 taifavaltakunnan pääkaupunki. Ensimmäinen emiiri al-Mutamid rakensi ensimmäisen palatsin. Vuonna 1091 kaupunki jäi uskonkiihkoisten almoravidien haltuun, kunnes almohadit syrjäyttivät heidät 1145. Kastilian Ferdinand III valloitti kaupungin 1248 piiritettyään sitä useita kuukausia ja karkotti kaikki mauriasukkaat. Alfonso X Viisas myönsi kaupungille arvonimen No madeja Do joka vieläkin on kaupungin vaakunassa.

Ensimmäinen inkvisitiotuomioistuin aloitti toimintansa Sevillassa 1480.

Sevillan kukoistus nousi huippuunsa Uuden maailman löytymisen myötä, kun sinne sijoitettiin kauppakamari, jolla oli yksinoikeus kauppaan Amerikkoihin. Kaupunki kasvoi tuolloin 150 000 asukkaallaan Euroopan kolmanneksi suurimmaksi. Kauppa siirrettiin Càdiziin 1717 Guadalquivirin madalluttua vaikeakulkuiseksi. Vuonna 1755 kaupunkiin iski tuhoisa maanjäristys.

Sevillassa järjestettiin 1929–1930 espanjalais-amerikkalainen näyttely ja vuonna 1992 Expo 92 -maailmannäyttely.