Nähtävyyksiä ja retkikohteita Espanjassa: Elche, Basílica de Santa Maria 2023 joulukuu, 46 km

Turistitoimisto

Elche on kaupunki Espanjassa Valencian Baix Vinalopón comarcassa lähellä Välimerta. Sen asukasluku vuonna 2021 oli 234 205. Vinalopó-joki virtaa kaupungin halki. Kaupungissa on merkittävää kenkäteollisuutta, kumiteollisuutta ja matkailua.

Elchen vanhassakaupungissa on säilytetty tärkeitä näytteitä muslimimaisemasta ja barokin loistosta.

Sen palmulehto, joka on maailmanperintökohde, on lisätty muihin nähtävyyksiin, joista erottuu kaksi kansainvälisesti kiinnostavaa festivaalia: Palmusunnuntai ja Elchen mysteeri. UNESCO on julistanut niin sanotun Festa d'Elxin ihmiskunnan suullisen aineettoman perinnön mestariteokseksi.

Elchen rouvan iberilainen rintakuva löydettiin täältä, tällä hetkellä Madridin kansallisessa arkeologisessa museossa. Arabit siirsivät kaupungin nykyiselle paikalleen 1000-luvulla ja ympäröivät sen palmulehdot. Kun Jakob I valloitti kaupungin, kristityt miehittivät Vila Muradan (intramuros) ja juutalaiset ja muslimit alkoivat miehittää Ravalia (extramuros).

Vinalopó-joen rannoilla sijaitsevat Vila Muradan kapeat arabikadut on Elchen historiallisin alue ja historiallis-taiteellinen kompleksi. Täällä seisoo Calahorra, muslimitorni, joka oli osa muuria. Muurin seiniin kiinnitettynä rakennettiin Altamiran palatsi, jossa sijaitsee kaupungin arkeologinen museo. Muita kiinnostavia kohteita ovat Casa de la Vila tai kaupungintalo, Consellin torni ja monet komeat kodit.

Tässä ympäristössä sijaitsee Santa Marían basilika, joka on rakennettu vanhaan moskeijaan ja useisiin kristillisiin temppeleihin. Nykyinen pohjaratkaisu on peräisin 1600-luvulta.

Palmeral de Elchen kaupunkialue, joka on maailmanperintökohde, ympäröi kaupungin ulkoasua. Toisessa päässä on Municipal Park, tämän palmumetsän maisemoiduin alue, jossa on kokonaisuudessaan yli 200 000 yksilöä. Royal Mill, Park Museum ja Rotunda (ulkoilmateatteri) sijaitsevat täällä.

Basílica de Santa Maria

Santa Marían basilika on Elchen kaupungin pääkirkko. Tavanomaisten jumalanpalveluksiensa lisäksi tämä kirkko on perinteinen ja ainoa katolilainen temppeli joka nauttii etuoikeudesta edustaa uskonnollista teatteria, kuten Neitsyt Marian taivaaseenastumisen pyhittämälle juhlalle sekä Festalle eli Elchen mysteerille.

Paavi Urbanus VIII:n apostolinen kamari myönsi tällaisen etuoikeuden 3. helmikuuta 1632.

Pyhän Marian basilika sijaitsee paikassa, jossa tärkein moskeija oli muslimien aikakaudella. Jaume I:n vuonna 1265 valloitetun kaupungin jälkeen moskeija pysyi pystyssä vuoteen 1334 ja sen päälle rakennettiin ensimmäinen katolinen temppeli, luultavasti goottilaistyylinen, joka säilyi vuoteen 1492 asti.
Uskotaan, että tässä temppelissä Misteri olisi voinut olla edustettuna ensimmäistä kertaa.Toinen temppeli oli suurempi ja valmistui vuonna 1556, mutta se romahti vuonna 1672 kovien sateiden takia.

Nykyistä temppeliä alettiin rakentaa vuonna 1672 Francesc Verden käskystä, jolloin Pere Quintana ja Ferrán Fouquet olivat vanhempina mestareina, ja vuodesta 1758 lähtien rakentamista jatkettiin arkkitehti Marcos Evangelion merkittävällä panoksella.

20 helmikuuta 1936 Santa María, kuten muutkin kaupungin kirkot, paitsi San José, kärsi hyökkäyksestä ja tulipalosta sisällä. Tässä tapahtumassa kaikki sen kulttuuriset ja koristeelliset elementit katosivat, mukaan lukien Elchen suojelijan kuva. Huhtikuusta 1939 lähtien, sisällissodan jälkeen, se kunnostettiin.

Toukokuussa 2006 siunattiin ja vihittiin käyttöön nykyiset urkujen rakentaja Gerhard Grenzingin rakentamat urut, jotka jäljittelevät kadonnutta 1700-luvun soitinta.

Festa näytelmän kolme Mariaa: Maria Salome, Neitsyt Maria ja Maria Jacobé

Kolme apostolia Festa-näytelmästä

Kirkon aukiolle rakennettiin tällaisia isoja enkeleitä, olihan jolun aika

Puerta de San Agatángelo

Temppelin pohjoisosasta kellotornin juuren vierestä löytyy San Agatángelon ovi, jota kutsutaan myös Fauquetiksi, sen arkkitehdin muistoksi, joka johti Santa Marían töitä vuosina 1681-1719. Oven koristelu on myös kuvanveistäjä Nicolás de Bussyn työ.

Puerta Mayor

Sekä julkisivu että pääoviaukko, Neitsyen taivaaseenastuminen ja kruunaus, ovat strasbourgin kuvanveistäjä Nicolás de Bussin (1680-1682) teoksia. Ne ovat hänen ensimmäiset Espanjassa tehdyt veistokset.

Vasemmalla tornin juuressa pieni ovi josta mennään torniin.

Torni

Torniin on kiivettävä sataseitsemänkymmentä askelmaa. Matkalla ylös löydämme kaksi pientä huonetta, jotka toimivat lepoalueena ja ovat huoneita, joissa kellonsoittaja ja hänen perheensä olivat aiemmin asuneet. Niihin on sijoitettu sarja paneeleja, joissa on valokuvia ja tekstejä, jotka tutustuttavat meidät basilikan historiaan ja todellisuuteen.

Ovi kellotorniin

Siitä vaan ylöspäin kipittämään

Ensimmäisellä tornin tasanteella näkyi kirkon sisälle

Toisella tasanteella näyttely

Toiselta tasanteelta pääsi jo vähän kurkkimaan ulos

Tornin huipulla ovat Santa Marían neljä kelloa. Pienimmästä suurimpaan ne ovat seuraavat: pohjoisessa Ave María -niminen kello, joka on kooltaan pienin, vaikkakin vanhin; Sen valmisti vuonna 1654 kellonsoittaja Luis Aries valmistaja Juan Caron tilauksesta, kuten samassa kellossa olevaan kaiverrukseen on

merkitty. Se painaa 238 kg ja sen halkaisija on 68 cm.

Idässä on María Bárbara -kello, joka alun perin rakennettiin 1700-luvulla, ja se valettiin uudelleen vuonna 1984, kun se murtui Elchen mysteerin esitysten aikana. Sen uusi kirjoitus viittaa samana vuonna vietettyyn basilikan vihkimisen II satavuotisjuhlaan ja jälleenrakennuksen suorittaneeseen yritykseen: Salvador Manclúsiin, Valenciasta. Se painaa 408 kg ja sen halkaisija on 89 cm.

Etelässä on kello nimeltä Dijuny tai paasto, jossa on latinankielinen kirjoitus, joka on saanut vaikutteita evankeliumista (Mt 6, 16), joka voidaan kääntää "Varo paastoamasta kuin tekopyhä". Se on rakennettu vuonna 1719, painaa 900 kg ja sen halkaisija on 106 cm.

Tornin länsipuolella sijaitseva pääkello on nimeltään María de la Asunción, myös vuodelta 1719. Sen latinankielinen kaiverrus osoittaa: "Maria on noussut taivaaseen, enkelit iloitsevat." Sen paino on 1 172 kg ja halkaisija 122 cm.

Alunperin tämän kellotornin huipulla oli suuri puinen torni, jonka päällä oli ihmishahmon tai giraldon muotoinen tuuliviiri. Valitettavasti jouluaattona 1792, joka oli erityisen kylmä ja tuulinen, kellonsoittimen sytyttämä paritin aiheutti vahingossa tulipalon, joka tuhosi mainitun tornin eikä sitä koskaan rakennettu uudelleen. Torni jäi keskeneräiseksi vuoteen 1864 asti, jolloin sen ajan seurakunnan pappi, pastori. Pedro Rocamora (1832-1925), josta tuli myöhemmin Tortosan piispa, rakensi kaiteen, jonka näemme nykyään.

Suuri kupoli kohoaa Misteri d'Elx -lavaan kuuluvan risteyksen yläpuolella, joka on ulkopuolelta peitetty sinisillä laatoilla.

Kolmekymmentäseitsemän metriä korkealta kellotornin ylemmältä terassilta, joka on muutettu näköalapaikaksi, pohdimme upeaa panoraamanäkymää kaupunkiin, sitä ympäröiviin palmutarhoihin ja maisemaan, joka ulottuu Välimerelle.

Unesco julisti nämä palmutarhat maailmanperintökohteiksi 30. marraskuuta 2000.