Fuente de la Calle Juderia Judería-katu sijaitsee Santa Cruzin kaupunginosassa. Se on erilainen kuin muut kadut, koska siinä on osia ulkona ja osia, jotka kulkevat talojen alta. Se kiertää Alcázarin seiniä, alkaa Patio de Banderasista ja päättyy Calle Vidaan. Sen nurkassa on tämä suihkulähde, joka virkistää sen tunnelmaa. Suihkulähteen vieressä on seinällä runoilija Luis Cernudan muistolaatta. Tämä suihkulähde suunniteltiin ja asennettiin nykyiselle paikalleen 1920-luvulla toteutettujen uudistusten seurauksena. Sen toteutti sevillalainen arkkitehti Juan Talavera y Heredia. Sen vieressä on muratti ja jasmiini.
Fuente de Híspalis, Puerta de Jerez on yksi Sevillan tärkeimmistä jalankulkuaukioista, joka sijaitsee kaupungin monumentaalisen alueen sisäänkäynnillä. Sen nimi tulee Jerezin vanhasta portista, joka sijaitsi tässä tilassa, yhdestä kaupungin muurin pääsisäänkäynnistä, ja siitä alkoi tie, joka alkoi Sevillasta Jerez de la Fronteraan.
Aukiolla on kauniita rakennuksia, jotka antavat alueelle suuren vaurauden, kuten sen keskellä sijaitseva Híspalis-suihkulähde, vuoden 1929 näyttelyä varten rakennettu hotelli Alfonso XIII; Yandurin palatsi, ranskalaisvaikutteinen ja rakennettu 1900-luvun alussa; Guardiolan talo tai Santa María de Jesúsin kappeli. Sieltä löytyy myös vähän uudempi vesimonumentti, Monumento a la Generación del Veintisiete.
Fuente de las Cuatro Estaciones Suihkulähteen rakensi vuonna 1929 Manuel Delgado Brackenbury, Eduardo Castillon ja Manuel Garcían avulla. Se edustaa neljää vuodenaikaa neljän naisveistoksen kautta, jotka on esitetty suihkulähteen pyramidin muodostavien kolmen pienenevän rakenteen toisella tasolla. Avenida de Carlos V:n suunnassa pitkään tunikaan pukeutunut edustaa talvea. Avenida del Cidiä tarkasteleva nainen lyhyessä tunikassa ja viinirypäleillä personoi syksyn. Kevättä edustava nuori nainen katsoo Menéndez y Pelayo -katua, on pukeutunut kukka-asuun. San Fernando katua kohti oleva nainen, myös pukeutuneena lyhyeen tunikaan, kantaen sirppiä ja muutamaa kesää osoittevaa vehnän tähkää.
Fuente monumento Glorieta de los marineros Se edustaa Juan Sebastiàn Elcanoa veistoksellisessa kokonaisuudessa, joka on täynnä merenkulun symboliikkaa.
Se on kunnianosoitus Ferdinand Magellanin aloittamasta ja Elcanon syyskuussa 1522 loppuun saattamasta saavutuksesta, kun Victoria-laiva saapui satamaan muutaman eloonjääneen kanssa ensimmäisestä tiedossa olevasta matkasta, joka kiertää maapallon ja oli ladattu mausteilla. Tämän saavutuksen muistoksi Sevillan kaupunginvaltuusto järjesti julkisen kilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Antonio Cano Correan ehdotus, joka yhdistämällä niinkin erilaisiamateriaaleja kuin kiveä, pronssia, vettä ja kasvillisuutta, johti kauniiseen kokonaisuuteen, joka nykyään on nähtävissä. Muistomerkki valmistui vuonna 1972.
Punto de Información Turística Costurero de la Reina
Monumentin Fuente monumento Glorieta de los marinerosin tuntumassa on varsin erikoisen näköinen talo,. Costurero de la Reina on 1800-luvun lopulla rakennettu rakennus San Telmon palatsin, nykyisen Maria Luisa -puiston, puutarhaan Sevillassa. Tämä ainutlaatuinen rakennus on muodoltaan pieni kuusikulmainen linna, jonka kulmissa on tornit. Rakennus oli vartioiden talo. 1800-luvulla Montpensierin herttua Antonio de Orleans asettui asumaan San Telmon palatsiin Sevillassa. Nykyään Junta de Andalicìan hallituksen pääpaikka. Palatsin valtavat puutarhat mukautettiin romanttisten makujen mukaan. Vuonna 1893 Guadalquivir-joen lähelle puutarhojen alueelle rakennettiin pieni linna vartijaa varten, arkkitehtina oli Juan Talavera y de la Vega. Se on ensimmäinen Neo-Mudéjar-rakennus Sevillassa, jonka suurissa ikkunoissa arabityyliä voi arvostaa. Vuonna 1890 Montpensier'n herttua kuoli ja vuonna 1893 hänen vaimonsa Luisa Fernanda de Borbòn, luovuttaa palatsin puutarhat Sevillan kaupungille lukuun ottamatta pientä pohjoiseen päin olevaa laajennusosaa, joka tulee jatkossakin olemaan San Telmon palatsin yksityinen puutarha. Suurin osa puutarhoista muuttuisi Parque de Maria Luisaksi, ja päärunko ja ympäröivän puutarhan pieni laajennus aidattaisiin.
Vaikka virallinen nimi on Pabellón de San Telmo, tunnemme sen Costurero de la Reina suositun legendan vuoksi. Siinä kerrotaan, että herttuaparin tytär, kuningatar María de las Mercedes oli huonossa kunnossa ja vietti paljon aikaa täällä aurinkoa ottaen, ompelemassa naisten kanssa tai lukemassa kuningas Alfonso XII:n kirjeitä.
Vaikka tämä tarina auttaa selittämään, miksi tämä ikoninen paikka on saanut nimensä, päivämäärät eivät tue sitä lopullisesti. Todellisuudessa kuningatar kuoli hyvin nuorena, vuonna 1878 (18-vuotiaana) eli viisitoista vuotta ennen tämän palatsin rakentamista. Joka tapauksessa, kukapa ei haluaisi kuvitella legendaarista menneisyyttä rakennuksessa, joka on tällä hetkellä Sevillan kaupungin matkailutoimisto.
Fuente de la Glorieta de San Diego Epäilemättä yksi kauneimmista Sevillan katuja koristavista suihkulähteistä. San Diegon liikenneympyrä. Se on saanut nimensä vanhalta luostarilta, joka oli tällä alueella ja joka ulottui nykyisen Maria Luisa -kadun varrelle, Ibero-Amerikan näyttelyn ja Lope de Vegan paviljonkien alueelle. Alue oli hylättynä läheisen Tagareten tulvien vuoksi 1700-luvun lopulla. Siinä toimi myöhemmin parkitustehdas, ja 1800-luvulla Montpensierin herttua käytti sen jäänteitä tallina. Vuonna 1883 rakennus purettiin ja 1900-luvun alussa tälle alueelle pystytettiin monumentaalinen sisäänkäynti vuoden 1929 näyttelyyn kasvi- ja hedelmäkuvioilla koristeltuin tiilipylväin. Tällä alueella olivat Sevillan paviljonki (Lope de Vega -teatteri ja Casino de la Exposición), Portugalin, Macaon ja Informaatiopaviljonki (nykyinen La Raza -ravintola). Se on ensimmäinen asia, jonka vierailijat näkevät saapuessaan näyttelyyn.
Kaksi Sevillan sen ajan aktiivisinta taiteilijaa on vastuussa veistoksesta. Hispaniaa edustava keskusveistos on Manuel Delgado Brackemburyn työ. Leijona ja maapallo viittaavat latinalaisamerikkalaisen monarkian vuosisatojen merkitykseen. Sivuveistokset ovat Enrique Pérez Comendadorin töitä ja ovat vertauskuva Sevillan kaupungista. Vasemmalla oleva hahmo hedelmiä käsissään viittaa kaupungin aineelliseen vaurauteen, kun taas oikealla oleva, symboloi Sevillan henkistä rikkautta .
Fuente De Catalina De Ribera Doña Catalina de Riberaa kunnioittava suihkulähde-monumentti. Tämän kävelykadun historia alkaa 1800-luvun puolivälissä, kun kuninkaallinen talo luovutti osan Alcázarin puutarhasta kaupungille, joka tunnetaan nimellä Huerta del Retiro, parantaakseen yhteyttä San Fernandon ja La Carnen porttien välillä. Alkuperäinen muuri puretaan ja nykyinen rakennetaan rajaamaan puutarhoja. Kävelykatu, joka tunnetaan jonkin aikaa nimellä "Paseo de los lutos", on omistettu Catalina de Riberalle vuosisadan lopulla. Kuitenkin vasta vuonna 1920 se saa nykyisen ulkoasunsa. Vuonna 1921 päätettiin luoda suihkulähde, joka kiinnitetään Reales Alcázaresin puutarhojen seinään ja joka oli omistettu Catalina de Riberalle, Hospital de las Cinco Llagasin perustajalle.
Tämä suihkulähde on Paseo Catalina de Riberalla, Kristoffer Kolumbuksen muistomerkin vieressä. Arkkitehti Juan Talavera y Heredia, joka käyttää osaa vanhasta 1500-luvulta peräisin olevasta suihkulähteestä, joka oli Plaza del Pumarejossa 1700-luvulla. Vuoteen 1965 asti suihkulähdettä koristivat Manuel Cuestan maalaukset, jotka ovat kadonneet. Silloin Catalina de Riberan laatta asetettiin keskiosaan, jonka alla on seuraava kirjoitus: Sairaalan de las Cinco Llagas Doña merkittävälle perustajalle Catalina de Ribera y Mendoza, köyhien rakastava äiti jolle hän antoi sydämensä ja rikkautensa. Sivuilla on joitain Francisco Mairelesin allegorisia maalauksia. Näkyi olevan korjaustyöt meneillään koska oli tuettu noilla punaisilla raudoilla.
Jardines de Murillo, Christopher Columbus Monument Kolumbuksen muistomerkki sijaitsee Paseo de Catalina de Riberalla, puutarhapolulla Santa Cruzin alueella. Monumentin arkkitehtuurista vastaa Juan Talavera y Heredia ja veistos Lorenzo Coullaut Valera. Se tehtiin vuonna 1921. Pylväiden välissä pieni purjealus jossa kaksi viittaa, yksi kummallakin puolella, Isabelin ja Fernandon nimillä. Kahden pylvään juurella on kaksi marmorimedaljonkia, yksi kummallakin puolella, Kolumbuksen rintakuva ja katolisten kuninkaiden vaakuna. Ylhäältä löytyy leijona pallolla. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 23 metriä. Koko muistomerkki sijaitsee suihkulähteen pyöreällä altaalla. Se ei ole ainoa Kolumbuksen muistomerkki kaupungissa. San Jerónimon puistossa on toinen, joka tunnetaan Kolumbuksen munana (muotonsa vuoksi), ja patsas La Cartujan luostarin puutarhassa.
Nacimiento de Un Hombre joka tunnetaan myös nimellä Kolumbuksen muna, on suuri veistos, joka sijaitsee San Jerónimon kaupunginosassa kaupungin pohjoispuolella ja oli lahja Venäjältä Sevillalle yleisnäyttelyn yhteydessä vuodelta 1992. Sen on tehnyt venäläis-georgilainen kuvanveistäjä Zurab Tsereteli. Se vihittiin käyttöön vuonna 1995 ja on Espanjan suurin pronssinen veistos, korkeus 32 metriä joka on 45 metriä korkean munan sisällä. Sarja saapui meritse Santurcen kaupunkiin, josta se kuljetettiin maanteitse Sevillaan seitsemällä perävaunutyyppisellä kuorma -autolla ja suuremmat kappaleet kahdella erikoisajoneuvolla. Teos edustaa suurta amiraalin laivojen purjeista muodostettua munaa, jonka sisällä on Kristoffer Kolumbuksen patsas, joka pitää kädestä toiseen auki rullattua karttaa ja jossa kolme purjelaivaa kuvattuna.
Karkean kokoonpanon ja sen vastaanoton ja vihkimisen viivästymisen jälkeen se kärsi aluksi ryöstelystä, ilkivallasta ja jopa munan muodostavien pronssilevyjen varkauksista. Nämä vauriot korjattiin helmikuusta 2000 alkaen, työ jäi samaan paikkaan ja joutui jälleen pahoin ilkivallaksi, kun munan sisäpuolen peittävät pronssilevyt katosivat patsaan vyötärön korkeudelle. Maaliskuussa 2021 kansallinen poliisi käynnisti tutkinnan Sevillan kaupunginvaltuuston tekemästä kantelusta muistomerkin jatkuvasta pronssilevyjen varkaudesta. Huhtikuun 2021 lopussa pidätettiin neljä henkilöä, kaksi portugalilaista romukauppiasta, yksi Sevillasta ja ryöstöjen tekijä, pronssilevyjen varkaudesta patsaasta ja yhteensä 42 levyä löydettiin pronssia, jonka kokonaispaino on 503 kg, mikä on pieni osa ryöstetystä kokonaismäärästä.
 |
| Ilmeisesti huoltotyöt meneillään. Näyttää siltä että tässä olisi suihkulähde. Mutta tässä näkee kuinka pieniä ihmiset ovat munan juurella. Tai kuinka suuri muna on! |
Puente del Alamillo Santiago Calatravan suunnittelema Puente de Alamillo edustaa uuden sillanrakennustaiteen huippua. Silta koostuu yhdestä pilarista, joka toimii vastapainona sillan 200 metrille kolmentoista pitkän kaapelin ansiosta. Alamillo-silta on köysisilta, jossa on vastapainopylväs, joka ylittää Guadalquivir-joen, se valmistui vuonna 1992. Silta johtaa La Cartujan saarelle, ja se rakennettiin saarella pidetyn vuoden 1992 maailmannäyttelyn vuoksi. Sillan kokonaispituus on 250 metriä.
Sitä pidetään ensimmäisenä köysisiltana, jonka tasoa tasapainottaa taaksepäin nojaavan tornin paino. Sen korkeus on 142 metriä ja 48º kaltevuus, joka on tehty massabetonilla päällystetyistä kuusikulmaisista teräslevyistä, joihin siltaa tukevat 13 kaapeliparia on sijoitettu. Sillan yläosa toimii näköalapaikkana, se tunnetaan nimellä "hevosen pään silmä", eikä se ole yleisölle avoin. Aikanaan siitä tuli yksi Sevillan tunnuskuvallisimmista teoksista.
Puente de la Barqueta Alamillon sillan lisäksi tämä silta on myös yksi tärkeimmistä yhteyksistä Isla de la Cartujan ja vanhankaupungin välillä. Sillan suunnittelusta vastaavat insinöörit olivat Marcos Jesús Pantaleón ja Juan José Arenas.
Se rakennettiin vuosina 1989 - 1992, jotta pääsisi yleisnäyttelyyn vuonna 1992. Sen rakentamisen rahoitti Mapfre-yhtiö, joka nimesi sillan sen mukaan, vaikka sitä kutsuttiin alusta asti Barqueta-sillaksi. Sitä ei rakennettu suoraan Guadalquivir-joelle, vaan se rakennettiin maalle ja vedettiin sitä veneillä paikoilleen vuonna 1989. Kaaren pituus on 214 m ja molemmista sisäänkäynneistä muodostuu tasakylkinen kolmio, joka puolestaan toimii kaapelin tukina. Sillan ja kävelytien tukemiseksi.Tyylikkään rakenteensa ansiosta se tunnetaan maailmanlaajuisesti arkkitehtuurin ja tekniikan alalla. Kävelin siltaa vähän matkaa ja luultavasti en olisi uskaltanut pidemmälle mennäkkään koska huojui ja tärisi aika tavalla kun autot kulki ohi.
