Alcázar de los Reyes Cristianos
Alcázar de los Reyes Cristianos eli Córdoban Alcázar on keskiaikainen espanjalainen linna Córdoban kaupungissa. Se sijaitsee Guadalquivirjoen rannalla, lähellä La Mezquitaa. Sen seinät olivat todistamassa katolisten hallitsijoiden ja Kristoffer Kolumbuksen tapaamista.
Vuodesta 1236, jolloin Ferdinand III:n kristitty valloitti kaupungin, se on ollut kuninkaallinen asuinpaikka. Nykyisen rakennuksen rakennutti Alfonso XI vuonna 1328.
Rooman aikoina se oli linnoitus, joka hyötyi etuoikeutetusta sijainnistaan Guadalquivir-joen rannalla, ja muslimien läsnäolon aikana se oli osa rakennusryhmää, joka muodosti Umayyad-linnoituksen. Koko historiansa ajan se on suorittanut hyvin erilaisia tehtäviä: se oli inkvisition päämaja, vuosina 1822-1931 se oli vankila ja myöhemmin siinä oli sotilaslaitoksia, kunnes se siirrettiin Córdoban kaupunginvaltuustolle vuonna 1955.
Infanta María, tuleva Portugalin kuningatar, syntyi täällä.
Alcázar luokiteltiin historialliseksi muistomerkiksi vuonna 1931, ja se on osa aluetta, jonka Unesco julisti maailmanperintökohteeksi vuonna 1994.
Sen torneista tärkein on Homenaje, jota kutsutaan siksi, että se oli paikka, jossa kuninkaiden julistukset julistettiin. Perimätiedon mukaan tämä huone oli paikka, jossa kristilliset monarkit ottivat Kristoffer Kolumbuksen ensimmäisen kerran vastaan.
Alcázarin kohokohtiin kuuluu roomalaisten mosaiikkikokoelma, joka koristaa 1700-luvulla rakennetun vanhan inkvisition kappelin seiniä, joka tunnetaan tällä hetkellä Mosaiikkihallina, jossa järjestetään erilaisia kunnallisia tapahtumia ympäri vuoden.
Tämä sarja edustaa arvokasta musiikkitaidetta 2. ja 3. vuosisadalta jKr.C. Löytyi Plaza de la Correderan kellarista vuonna 1959. Ne ovat peräisin rikkaasta roomalaisesta kartanosta, ja niissä on valikoima figuratiivisia ja geometrisia aiheita, joista osa on erittäin kehittyneitä länsimaisessa kulttuurissa. kuten Polyphemuksen ja Galatean.
Patio de Mujeres, Naisten piha
Naisten sisäpihaa kutsuttiin joskus myös itäiseksi sisäpihaksi tämän kompleksin sisäisen suuntautumisen vuoksi. Se on saanut nimensä ajalta, jolloin linnoitusta käytettiin vankilana, koska tällä pihalla sijaitsi vankilan naisten osasto. Tarkoituksena oli rakentaa tälle paikalle kongressikeskus, joten entiset vankilarakennukset purettiin. Löydetyt jäännökset kuitenkin tekivät operaatiosta epäonnistuneen ja se hylättiin. Tällä paikalla vuosina 2002–2004 tehdyissä kaivauksissa löydettiin runsaasti arkeologisia jäänteitä
Yhdessä sisäänkäyntigallerioissa on esillä pakanallinen sarkofagi 3. vuosisadan ensimmäiseltä neljännekseltä. Pääaihe on Hadesin portti eli tuonpuoleinen ja joka löydettiin Huerta de San Rafaelista vuonna 1958. Perhehauta, joka on tehty yhdestä marmorikappaleesta, kaiverrettu kolmelta sivultaan. Sen etupuolella on korkea kohokuvio, joka kertoo vainajan kulkemisesta kohti tuonpuoleista elämää puoliavoimen oven läpi. Sommitelman keskellä on ovi . Tämä on hieman raollaan, jotta voidaan yrittää luoda yhteys tämän elämän ja seuraavan, tuonelan, välille .
Oven molemmilla puolilla on ihmishahmoja. Oikealla puolella on kaksi miestä ja vasemmalla kaksi naista. Kun Alcázarin sarkofagi löydettiin, sen sisältä löytyi vain kahden ihmisen jäännökset: miehen ja naisen . Jos analysoi etupuolella olevien miesten ja naisten ympärillä olevia elementtejä voidaan päätellä, että sisällä olevat olisivat uloinna olevat mies ja nainen, kun taas heidän takanaan olevien tehtävänä olisi vain auttaa heitä löytämään tiensä.
Mosaiikkisalin alla sijaitsevat lämpökylpylät tai kuninkaan kylpijöille omistetut huoneet, mahdollisesti Alfonso XI:n ajalta. Ne on jaettu kolmeen holvikaariseen huoneeseen, joissa on tähtikirkkaat kattoikkunat. Menet sisään pienen pation kautta pukuhuoneen puolelle ja kolmessa seuraavassa huoneessa tapahtuu peräkkäin muslimien tekemät perinteiset roomalaista alkuperää olevat lämpöprosessit: kylmähuone, lämmin huone sekä höyry- ja kuumavesihuone sekä sen vieressä oli uuni ja kuumavesikattila. Seinät on kovaa puristettua maata ja osa alkuperäisestä käytävästä suurilla marmorilaatoilla on säilynyt.
Tämän olen totaalisesti missannut. Jossain tällä patiolla se olisi varmaan ollut. Olisi varmaankin pitänyt aukaista ovia jotka oli suljettu.
Jardines del Alcázar de los Reyes Cristianos
Laskeutuessamme tiiliportaita alas löydämme kivisuihkulähteen, joka vastaanottaa ensimmäisestä huoneesta vuorilta tulevan veden. Sen takana vesi kulkee ojan läpi, kunnes se saavuttaa ensimmäisen altaista, täältä vesi putoaa muihin altaisiin ja suihkulähteisiin, kunnes se saavuttaa puutarhan lopun. Nämä puutarhat ovat aina olleet rakkauden paikkoja. Yksi voimakkaimmin kehittyvistä tavoista on se, että äskettäin naimisiin menneet morsiamet tulevat seremonian päätyttyä sulhasen ja vanhempien mukana kuvattavaksi puutarhoihin. Tapahtumapaikan puiden ja uima-altaiden keskellä voi jopa esiintyä useita pariskuntia.
Arabiaikana kun puutarhoja alettiin rakentaa, ne sijaitsivat kompleksin eteläosassa. Sen ulkoasun tarkoituksena oli täydentää kuninkaalliselle haaremille tarkoitettu tila kylpylähuoneita lähinnä olevaan paikkaan ja viimeistellä lopullinen tila puutarhalla. Töiden arvellaan saaneen alkaa Abderramán II:n aikana, erityisesti vuonna 822. Niiden uskotaan tapahtuneen näinä vuosina, koska juuri silloin oli akvedukti, joka kanavoi Bejaranon ja Caño de -joen vedet. Jälkimmäinen otti haaran ohjaten sen Alcázariin. Tästä akveduktista tulevan veden ja Alfolafiasta jo otetun veden ansiosta oli mahdollista kattaa kaikki palatsin tarpeet mukaan lukien puutarhat.
Alkukantaisesta Huerta del Alcázarista syntyi puutarhoja, joita vierailija voi nähdä nykyään ja jotka ovat kooltaan noin 55 000 neliömetriä. Monimuotoisimpien kotoperäisten kasvien lajit, aina arabipuutarhan perinteen mukaisesti (palmut, sypressit, appelsiinipuut, sitruunapuut...), vuorottelevat suihkulähteiden ja lampien kanssa luoden ainutlaatuisen tilan, joka edustaa Córdoban kulttuuria. Yläkerroksen suuret lammet on rakennettu 1800-luvulla.
Torre de los Leones
Nykyinen Alcázar-puutarha rakennettiin 1900-luvun puolivälissä. Niissä on kolme eri tasoa olevaa terassia, joissa on suihkulähteitä ja suuria altaita, joita ympäröivät mitä monipuolisimmat kasvit. Mutta tämä puutarha on kärsinyt vaihteluista rajoissaan läpi historian, sen nykyinen ulkonäkö ei ole alkuperäinen.
 |
| Olisi ollut hieno näky jos olisi ollut vettä altaissa |
Molino de la Albolafia
Levi Provençalin löytämän arabikronikan mukaan sillan vieressä olevan suuren vesipyörän rakensi emiiri Tasufín, Córdoban Almoravid-kuvernööri, noin vuosina 1136-1137. Sen nimi olisi "La Albolafia", joka voidaan kääntää "onnea" tai "hyvää terveyttä". Toisaalla tietoja että sen olisi rakentanut Abd al-Rahman II.
Sen merkitys kaupungin historiassa on niin tärkeä, että sen vesipyörä on esiintynyt paikallisessa vaakunassa 1300-luvulta lähtien. Sen alkuperäinen tehtävä oli tuottaa kasteluvettä Alcázarin hedelmätarhoille, vaikka se muutettiin myöhemmin jauhomyllyksi.
Albolafia Molino sijaitsee hyvin lähellä roomalaista siltaa ja Guadalquivirin oikealla rannalla.
Kuningatar Isabel La Católica määräsi vuonna 1492 purkamaan vesipyörän sen aiheuttaman melun vuoksi kuninkaallisen asuinpaikan Alcázarin läheisyydessä. Arkkitehti Félix Hernández rakensi vesipyörän uudelleen vuonna 1965.
Caballerizas Reales
Philip II, kuningas, jonka valtakuntaan aurinko ei koskaan laskenut, perusti Córdoban kuninkaalliset tallit vuonna 1572 tarkoittaakseen kasvattaa hyviä hevosia kuninkaallisen talon palvelukseen. Sen rakentamisesta vastasi vanhempi ratsuväen upseeri Diego López de Haro. Hän kehitti siellä projektiaan uuden hevosrodun kasvattamiseksi, joka oli vahvempi ja ketterämpi. Näin syntyi puhdasrotuinen espanjalainen tai andalusialainen hevonen.
Rakennus sijaitsee historiallisessa keskustassa ja rajoittuu Guadalquiviriin.
1734 tuhoisa tulipalo tuhosi kuninkaallisen tallin ja pakotti sen lähes täydellisen jälleenrakennuksen. Sen jälleenrakentaminen tapahtui vasta yksitoista vuotta myöhemmin Fernando VI:n toimeksiannolla. Rakennuksen sisä- ja ulkorakenne säilytettiin lukuun ottamatta pääoven yläpuolelle sijoitettua Kaarle III:n vaakunaa.
Tällä hetkellä on mahdollista vierailla 1500-luvulta peräisin olevassa päätallissa, oritallissa ja ratsastustallissa.Tallissa on viisitoista 1800-luvun vaunua.
Kuninkaallisen tallin päänähtävyys on antiikkiset hevoskärryt päätallissa, suuren nivusholvin peittämässä huoneessa. Täällä järjestetään hevosnäyttelyitä.Vuonna 1929 kuninkaalliset tallit julistettiin kansalliseksi historialliseksi muistomerkiksi ja kansallisperintökohteeksi.
Täällä en käynyt kuin kurkkaamassa tallin ovesta.
