Écijan Plaza Mayor tunnetaan yleisesti nimellä "Hall".
On säilynyt eräitä ainutlaatuisia rakennuksia, joita kutsutaan "näköalapisteiksi", ja jotka aateliset omistivat seuratakseen kaupungissa pidettäviä juhlia, kuten härkätaisteluja, näytelmiä jne. Sitä vuokrattiin usein tällaisia tapahtumia varten.
Casa-Mirador de los Marqueses de Peñaflor Plaza de España 4
Näköalapisteistä
yksi merkittävimmistä on Peñaflorin markiisin omistama.
Tämä
1700-luvulta
peräisin oleva rakennus
on kärsinyt useista hankaluuksista historiansa aikana, kuten
1930-luvulla syttyneestä tulipalosta, joka johti rakennuksen
hylkäämiseen ja tuhoutumiseen.
Mittavan kunnostamisen ja uudistamisen jälkeen vihittiin rakennus taas käyttöön helmikuussa 2024. Se on nyt matkailutoimiston ja kuntien virastojen majapaikka.
Se koostuu neljästä kerroksesta ja julkisivusta, joka oli monivärinen. Pohjakerros koostuu kaarholvista. Ylhäällä keskellä Peñaflorin markiisikilpi, joka oli alun perin monivärinen.
Rakennuksen kruunaa viisi patsasta. Niistä kaksi, rintakuvat, jotka esittävät ritareita itämaisilla päähineillä ja ketjuilla olkapäillään, on vaakunan oikealla ja vasemmalla puolella edustaen hyvettä ja järkeä. Kaksi muuta, täyspitkää naishahmoa pitelevät kannuja, edustavat yltäkylläisyyttä. Keskuspatsas, naishahmo kädet lantiolla, edustaa myös runsautta. Ne ovat Estepasta kotoisin olevan kivenhakkaajan Juan Antonio Blancon töitä. Ne olivat alunperin kultaisia. Markiisi sijoitti tähän rakennukseen yli 40 000 realia.
Casa-Mirador del Gremio de la Seda
Silkkikiltatalo rakennettiin 1700-luvulla silkin valmistukseen omistautuneelle ammattiyhdistykselle, kiltalle, jolla oli tärkeä rooli Écijan taloudessa. Tämän killan merkitys näkyy kiinteistön arkkitehtonisessa ja koristeellisessa rikkaudessa.
Rakennus on hiljattain kunnostettu, minkä ansiosta se on palauttanut alkuperäisen monivärisyytensä ja korostanut julkisivulle ominaista kukkakoristelua. Vaikka sisätilat ovat muuttuneet, ulkopuoli säilyttää majesteettisuutensa ja on edelleen Écijan teollisen menneisyyden arkkitehtoninen ja kulttuurinen perintö.
Mirador de Benamejí
Tämä 1700-luvulla Benamejín markiisin käskystä rakennettu rakennus oli alun perin suunniteltu tarjoamaan vertaansa vailla oleva näkymä Plaza Mayorin eloisiin juhliin. Benamejín näköalapaikka on nähnyt lukemattomia historiallisia tapahtumia, ja se on edelleen vertaansa vailla oleva arkkitehtoninen symboli Écijan kaupungissa.
Rakennus erottuu paitsi historiastaan, myös arkkitehtonisista piirteistään. Sen julkisivu on koristeltu upeilla seinämaalauksilla, jotka ovat kestäneet ajan kulumista ja säilyttäneet ajan taiteellisen rikkauden. Lisäksi siinä on puolimuotoiset kaaret, joita tukevat valkoiset kivipylväät, joita kruunaa omistajan heraldinen tunnus yläreunassa.
Joulukuussa
2024 aloitettiin rakennuksen kunnostukset.
Kunnostustyön
päätavoitteena on palauttaa rakennus alkuperäiseen loistoonsa.
Sen
arvokkaat seinämaalaukset ja julkisivu säilytetään, kun taas
sisustus modernisoidaan vastaamaan nykyajan mukavuutta ja
toimivuutta.
Palacio de los Marqueses de Peñaflor
Suurin osa palatsista, jossa tällä hetkellä voi vierailla, rakensi 1700-luvun alussa Peñaflorin markiisi Antonio Fernández de Henestrosa, ja hänen työnsä jatkui vuoteen 1775 saakka. Se on yksi Écijan barokin siviiliarkkitehtuurin hämmästyttävimmistä ja suurimmista edustajista.
Palatsi oli Peñaflorin perheen asuinpaikka vuoteen 1958 asti, jolloin leskeksi jäänyt markiisitar kuoli ilman jäkeläisiä. Testamentissaan hän halusi, että palatsi muutetaan ammatilliseksi ja uskonnolliseksi poikien kouluksi. Rakennus julistettiin kuitenkin vuonna 1962 historiallis-taiteelliseksi muistomerkiksi, tällä hetkellä kulttuurikohteena, ja säätiö päätti perustaa ammattikoulut uuteen rakennukseen kaupungin laitamille
Écijan kaupunginvaltuusto osti rakennuksen lopulta vuonna 1992, ja se joutui hylättyyn tilaan ja päätyi lopulta vaarassa olevan kulttuuriperinnön punaiselle listalle. Kaupunginvaltuusto järjesti vuonna 2004 julkisen tarjouskilpailun sen muuttamisesta 58 huoneen hotelliksi. Tämä suunnitelma jouduttiin kuitenkin muuttamaan vuonna 2008.
Sen
kohtalo alkoi selkiytyä heinäkuussa 2015, kun julkisten töiden ministeriö hyväksyi
kaupunginvaltuuston miljoonan euron avustuksen sisäänkäynnin,
pation, tornin, pääjulkisivun, pääportaiden ja kupolin
kunnostukseen.. Työt valmistuivat kaksi vuotta myöhemmin talli
mukaan lukien.
Lisäksi
kaksi kuukautta myöhemmin alkoi restauroinnin toinen vaihe, johon
kuului erityisesti Palatsin keskuspihan, sen gallerioiden ja
koristesuihkulähteen kunnostus.
Useita
vuosia suljettuna ja raunioina olleena se on kunnostettu, ja vaikka se on
tällä hetkellä vain osittain vierailtavana, sen odotetaan olevan
tulevaisuudessa täysin yleisön käytettävissä.
Palatsi on julistettu historiallis-taiteellisiksi muistomerkiksi vuodesta 1962, ja se on suojeltu kulttuurikohteena.
 |
Yhdessä kulmassa on näköalapaikka, joka tarjoaa mielenkiintoisen panoraamanäkymän torneilla ja monumenteilla täynnä olevaan kaupunkiin.
 |
Se on kuuluisa pitkästä jatkuvasta parvekkeestaan (yli 60 m pitkä), joka seuraa kadun kaarevuutta, jossa on monivärisiä freskomaalauksia maisemista arkkitehtonisilla profiileilla ja kehyksillä sekä trompe l'oeuil, Antonio Fernándezin työ.
|
(Trompe l’œil tarkoittaa katsojaa harhauttavan todellisuusvaikutelman luovaa maalausta tai arkkitehtonista teosta. Termillä viitataan maalaustaiteen tekniikkaan, jolla pyritään harhauttamaan katsojaa illuusion keinoin. Ranskalainen termi merkitsee silmää harhauttavaa.)  |
 |
Sisällä on upea portaikko, jossa on toscanalaisia pylväitä ja holvi, joka on koristeltu runsaasti kipsitöillä.
 |
Pääseinällä on Fray Antonio de Molinan maalaus vuodelta 1767, Virgen del Rosario.
 |
Kehyksessä on pieniä ympyröitä, joiden sisällä on kirjaimia. Jos luet niitä myötäpäivään, näet, että siinä lukee seuraava lause: "Ave Maria gratia plena"
 |
| Toimisto |
 |
| Työhuoneen nurkasta menee raput näköakatorniin |
 |
Sokkeli on koristeltu Cordoban ja Granadan marmorilla |
 |
| Kyllä kelpaa pollen porskutella näin hienossa tallissa! |
 |
Vanha talli, jossa on mielenkiintoinen doorialaistyylinen oviaukko.Taiteellisesti erittäin kiinnostava on yläosan koristelu, Cristóbal Portillon 1800-luvun lopulla toteuttama koristeellinen työ.   |
